Ruusupuiston museotoiminta laajenee Säynätsaloon – Ilonpilkahdus Säynätsalolle ja mahdollisuus Aalto-faneille

NETTILEHTI Lue artikkeli Säynätsalon Sanomista

Säynätsalon entinen kunnantalo on yksi Alvar Aallon merkittävimmistä ja kuuluisimmista rakennuksista. Rakennus on suojeltu rakennuslain nojalla pihapiireineen vuonna 1994. Jyväskylän kaupungin omistama rakennus on ollut vähäisellä käytöllä ja osittain suljettunakin useita vuosia. Neljän viimeisen vuoden aikana toiminta on kuitenkin aktivoitunut ja ainutlaatuiseen rakennukseen on päässyt tutustumaan.
Teksti ja kuva: Harri Taskinen

Alvar Aallon kokonaistaideteokseksikin sanottuun punatiilirakennukseen kävi vuonna 2019 tutustumassa noin 6 500 vierailijaa. Koronatilanne on kuitenkin hiljentänyt turistivirrat ulkomailta. Normaalioloissa vierailijoista lähes puolet tulee ulkomailta, ympäri maailman. Suomalaisten jälkeen suurimmat kävijämäärät tulevat Saksasta, Espanjasta, Japanista, Ranskasta ja Yhdysvalloista.
– Kesällä 2020 heinäkuussa kotimaanmatkailijat paikkasivat hyvin puuttuvia ulkomaan matkaajia. Liikkeellä oli perheitä, pariskuntia, yksittäisiä matkailijoita ja pieniä kaveriporukoitakin. Kokonaisuudessaan jäämme kuitenkin reilusti alle puoleen edellisvuoden kävijämääristä, sanoo Säynätsalon entisen kunnantalon matkailuyrittäjä ja isäntä Harri Taskinen.
Normaalioloissa suuri osa vierailijoista on ammattilaisia, opiskelijoita tai Alvar Aallosta entuudestaan kiinnostuneita harrastajia ja faneja. Tänä kesänä erityisesti Virpi Suutarin Aalto-dokumenttielokuva on herättänyt mielenkiintoa Aaltoa kohtaan. Monet kävijät ovat Taskisen mukaan kertoneet nähneensä elokuvan ja ymmärtäneensä vasta sen nähtyään Aallon kansainvälisyyden ja tunnettuuden maailmalla. Ymmärrettyään Säynätsalossa sijaitsevan – välillä melkein unohdetun – helmen merkityksen, he ovat suunnitelleet kesälomamatkansa uudelleen.

Jyväskylässä on kaikkiaan 29 Aallon rakennuskokonaisuutta, minkä takia Jyväskylää voidaan kutsua Aallon pääkaupungiksi. Lisäksi Jyväskylän keskustasta löytyvät Ruusupuiston Alvar Aalto -museo ja kaikki hänen merkittävät arkistonsa. Alvar Aalto -museorakennus suljetaan maaliskuussa 2021 laajan peruskorjauksen vuoksi. Uuden museokokonaisuuden avajaisia vietetään näillä näkymin vuonna 2023.

Säynätsalon entinen kunnantalo astuu kuvaan

Alvar Aalto ei kuitenkaan katoa Jyväskylän katukuvasta, vaan ensimmäiset viitteet tulevasta voi löytää jo joulukuun alussa, kun Alvar Aalto -shop avataan aivan keskustan tuntumassa Kauppakadulla – ja kevään mittaan myös Säynätsalon entinen kunnantalo astuu kuvaan entistä näkyvämmin.
– Muutamme joitakin Aalto-museon toimintoja peruskorjauksen ajaksi Säynätsaloon, joka on heräämässä uuteen kukoistukseensa. On aivan ainutlaatuista, että voimme tarjota yhdessä paikallisen yrittäjän kanssa mahdollisuutta tutustua rakennukseen, ja jopa majoittua alkuperäisissä asunoissa ja vierashuoneissa, sanoo Aalto-säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh, jonka oma toimistokin siirtyy evakkoajaksi Säynätsaloon.
Museon henkilökunnan ja paikallisten toimijoiden yhteistyönä kunnantalolle saadaa asiantuntemusta opastuksiin, joustoa aukioloaikoihin ja näkyvyyttä markkinointiin. Myös useita Alvar Aalto -säätiön tapahtumia, jotka tavallisesti pidetään museon tiloissa, tullaan järjestämään Säynätsalossa.

Säynätsalon toinen Aallon helmi – Muuratsalon Koetalo eli Aallon kesäasunto – on osa kokonaisuutta.
– Pystymme tarjoamaan vierailijoille kokonaisvaltaisen elämyksen kahdessa Aallon suojellussa kohteessa. Oman osansa kokemuksesta on Säynätsalon saaristo- ja keskisuomalainen metsämasto korkeine vuorineen – ympäröivää Päijännettä ja sen tarjoamia elämyksiä unohtamatta! Tässä on nyt valtavasti potentiaalia alueen matkailuelinkeinon kehittämiseen ja vaikeiden vuosien selättämiseen, uskoo Taskinen.
Tommi Lindh on myös innostunut kokonaisuudesta, jota päästään kehittämään museon peruskorjauksen aikana.
– Uskon, että Säynätsalon ottaminen mukaan museokokonaisuuteen ei pääty siihen, että muutamme takaisin peruskorjattuun museorakennukseen, vaan Säynätsalon saaristo jää pysyväksi osaksi toimintamallia. Meidän vierailijamäärillämme, yhteyksillämme ja markkinointikanavillamme voimme nostaa Säynätsalon uudelle tasolle ja yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa pystymme vastaamaan vierailijoiden kasvaviin tarpeisin, Lindh sanoo.
Tommi Lindh selventää ja laajentaa ajatusta kehittyvästä museokonseptista muuallekin kuin Säynätsaloon.
– Jyväskylän ydinkohteiden, Ruusupuiston museoiden ja Muuratsalon Koetalon lisäksi Helsingin kohteet, Tiilimäen ateljee ja Aallon Riihitien kotitalo, ovat peruskokonaisuus – kuten ennenkin – mutta myös muut ”satelliittikohteet” otetaan entistä paremmin huomioon. Pyrimme saamaan selkeitä aikataulutettuja ja opastettuja käyntikohteita muistakin Aalto-kohteista. Koko maan kattava Alvar Aalto Route (visit.alvaraalto.fi) kerää matkailijoille koko Aalto-kokemuksen ja käyntikohteet samalle sivustolle – useilla eri kielillä.

Kunnantalon yrittäjät

Säynätsalon entisen kunnantalon toimintoja pyörittää Tavolo Bianco Oy, joka on perustettu vuonna 2017 vastaamaan rakennuksen avoinna pitämisestä, opastuksista ja majoitustoiminnasta. Yrityksen toimitusjohtaja Harri Taskinen omistaa jatkossa yrityksen kokonaisuudessaan, koska yrityksen perustajajäsen ja toinen omistajista, Jyväskylän kaupungin kansliapäällikkö Heli Leinonkoski, luopuu yrityksen omistajuudesta.
– Toiminta on päässyt hyvään vauhtiin, mutta omalta osaltani olen todennut, että aikani ei riitä kunnantalon liiketoiminnan kehittämiseen, sanoo Leinonkoski.

Leinonkoski jatkaa edelleen Alvar Aalto- ja Villa Mairea -säätiöiden hallituksessa sekä toimii juuri perustetun Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön matkailureitti ry:n hallituksen puheenjohtajana.

Tavolo Bianco on talviaikaan yhden miehen yritys. Valitettavasti korona kuritti liiketoimintaa pahasti ja yritys ei pysty juuri nyt palkkaamaan yhtään työntekijää.
– Uskon, että ensi kesänä tilanne on aivan toinen kunhan saamme markkinakoneiston toimimaan ja mm. matkapaketit myyntiin. Tavolo Biancollahan on myös matkanjärjestäjäoikeudet sekä Aalto-taksi, jolla toivottavasti saamme kuljettaa Aalto-faneja eri puolille Säynätsaloa ja Jyväskylää. Keskustan Alvar Aalto-shopista voi jatkossa ostaa koko paketin ja taksi odottaa ovella – opastavan kuljettajan kera. Illalla teemme vielä yksityiskierroksen Muuratsalon Koetalolle ja opastamme turistit nauttimaan luonnosta ja saarten muista palveluista, Taskinen suunnittelee.

Kunnantalon kahvila jatkaa entiseen tapaan paikallisten asiakkaiden ja turistien iloksi. Kahvilayrittäjät Hannele Aapakari-Keinonen ja Timo Keinonen ovat kehittäneet muutamassa vuodessa AaBakerystä leipomo-konditorian, joka jo itsessään on monille syy vierailla Säynätsalossa. Kahvilan vitriini on kuuluisa tuoreista ja herkullisista leivonnaisista ja kakuista. Paikalliset asukkaat ovat myös jo tottuneet hakemaan omasta saaren leipomosta aamulla leivotut leivät.

Säynätsalon lähikirjasto tarjoaa jatkossakin palveluitaan totuttuun tapaan saarelaisille. Kirjastossa on myös Keski-Suomen kirjaston Alvar Aalto -kirjojen kokoelma, joka palvelee hyvin myös Aalto Residenssin opiskelijoita ja tutkijoita.

– Kaupunki on omalta osaltaan hienosti kohteen kehittämisessä mukana. Rakennuksen ja ympäristön ylläpittoon on panostettu mielestäni jopa hiukan enemmän viime aikoina. Konkreettisia parannuksia ovat mm.pienet jo tehdyt ikkunaremontit sekä Parviaisentien varteen ensi vuonna tulevat kaksi turistibussipysäkkiä ja pihan lisääntyvä autopaikkamäärä sekä selkeämpi pysäköintialue, iloitsee Taskinen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.